maanantai 31. heinäkuuta 2017

Aino Kallas: Sudenmorsian

©Hande
Aino Kallas: Sudenmorsian
Seven 2014

Ilmoittauduin helmikuussa ensimmäistä kertaa elämässäni mukaan Kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen. Tämä on viides kerta, kun tempaus järjestetään ja tällä kertaa haastetta isännöi Tekstiluola-blogin Tuomas. Valitsin luettavakseni Aino Kallaksen Sudenmorsiamen, sillä teos on kiinnostanut minua yläasteikäisestä saakka. Hankin saatavilla olevan pokkariversion verkkokaupasta etukäteen, ja päätin vihdoinkin tarttua siihen toisen kesälukumaratonin aikana.

Sudenmorsian sijoittuu 1600-luvun puolenvälin Viroon, jossa Aalo-niminen piika menee naimisiin metsävahti Priidikin kanssa. Avioliitto vaikuttaa onnelliselta, mikä ei kuitenkaan kestä loputtomiin, sillä Aalo alkaa kuulla kyläyhteisön järjestämän susijahdin aikana ääniä, jotka kehoittavat häntä liittymään susien joukkoon suolla. Lopulta nainen antaa houkutukselle periksi ja hänestä tulee ihmissusi.
"Vaan Aalo heitti sudennahan harteillensa, ja kohta hän tunsi ruumiillisen muotonsa tuiki tuntemattomaksi muuttuvan, niin että hänen ruumiinsa valkia iho peittyi takkuiseen karvaan, hänen piskuinen näköpäänsä soukkeni suden teräväksi kuonoksi, hänen vähät sorjat korvansa vaihtuivat suden pystykorviksi, hampaat raateleviksi torahampaiksi, ja kynnet metsäpedon käyriksi kynsiksi."
Kirja ei tarjoa juonensa osalta suuria yllätyksiä - tarinan kaavan pystyi päättelemään pääpiirteittäin jo ensimmäisellä sivulla - mutta sen vanhahtava kieli vei minut mennessään. Kallaksen käyttämä kaunis, runollinen kerronta tuo mieleeni balladit, ja tämä piirre luo tarinaan aivan erityistä tunnelmallisuutta. Teksti soljui rauhallisesti eteenpäin ja unohduin kirjan kieleen niin totaalisesti, että havahduin sen lumouksesta vasta luettuani viimeisen lauseen.

Teos on pituudeltaan lyhyt, mutta on sitäkin tapahtumarikkaampi. Kerronnan rytmi on juuri sopiva: romaani ei ole liian tiivis, muttei liian väljäkään. Kuten sanoin jo aikaisemmin, juoni ei onnistunut yllättämään, mutta se oli siitä huolimatta vaikuttava, eritoten pintaa syvemmälle kaivauduttaessa. Sudenmorsiamessa kuvaillaan paljon uskonnon asemaa tapahtuma-ajan yhteiskunnassa sekä ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan.

Edelä mainittujen, melko näkyvien piirteiden lisäksi aistin tarinassa vertauskuvallisuutta. Kirjan takakannessa sanotaan, että teoksen inspiraationa on ollut Kallaksen rakkaus Eino Leinoon, mutta näen kertomuksessa aivan jotain muuta kuin piilotetun rakkaudentunnustuksen. Tulkitsen teoksen symboloivan naisen asemaa: 1920-luvulla naisten rooli yhteiskunnassa alkoi muuttua entistä itsenäisemmäksi. Aalon kirouksen voisi katsoa edustavan tasapainoilua modernin ja perinteisen, omien halujen ja yhteiskunnan odotusten välillä.

Sudenmorsian kiehtoo minua väkevyydellään ja surullisuudellaan. Se tarjosi minulle myös paljon ajateltavaa pinnan alta löytyvien teemojensa kautta. En ole koskaan lukenut Harry Pottereita lukuunottamatta ihmissusia käsittelevää kirjaa, joka olisi tehnyt minuun vaikutuksen, mutta Kallaksen klassikko onnistui siinä.

Arvosana: ✮✮✮✮

P. S. Teoksella sain yliviivattua Helmet-lukuhaasteen kohdan 44: kirja käsittelee uskontoa tai uskonnollisuutta.

8 kommenttia:

  1. Tämä vaikuttaa kyllä varsin kiinnostavalta eli ottanen ehdottomasti lukuun jossain vaiheessa! Harkitsin sitä nytkin tähän haasteeseen, mutta se ei ollut saatavissa kirjastossa, koska oli jollain jo lainassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se tosiaankin on! Harmillista, ettet saanut teosta lainatuksi - toivottavasti tärppää joskus toiste. :)

      Poista
  2. Luin Sudenmorsiamen ensimmäisen kerran joskus 90-luvulla ja heti perään paljon muutakin Kallaksen tuotantoa. Aino Kallas on minulle kirjoittajana esikuva, ylivertainen snankäyttäjä. Kallaksen tarinoissa puhuttelee erityisesti tyyli ja tunnelma. Mies ei tosin tykännyt kun yritin joskus lukea Sudenmorsianta ääneen, hän sanoi että se oli kuin tavaisi vanhaa raamattua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua alkoi kyllä tämän myötä kiinnostaa Kallaksen muukin tuotanto. Hah, vai että vanhalta raamatulta kuulostaa! :D Olen miehesi kanssa kyllä eri mieltä. :P

      Poista
  3. Minun piti heti käydä lainaamassa tämä kirja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan mielenkiinnolla kuulevani mielipiteesi, kun olet teoksen lukenut. :)

      Poista
  4. Oi että, tuo kirjailijan kieli hykerrytti jo esimerkissäsi! Kallas on kiinnostanut minua jo pitkään ja tämä kirja polttelee jo hyllyssäkin, kun samaisen pokkariversion vuoden alussa kirjakaupan alesta olen napannut mukaan. Kun se on vielä lyhytkin, niin voisi hyvin ottaa sopivaan väliin luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen todellakin kirjaa lämpimästi! Kokonaisuus on toimiva.

      Poista